Tsekkaanpa läpi reittimme varteen osuvat sopivalta kuullostavat kävelyreitit... Numerot viittaavat Rother Walking Guideen.
Krisuvikin (48) geotermisellä alueella voi taapertaa "a spectacular circular tour through an undeveloped hot spring area". Reitti on tosin merkitty mustaksi (vaikein) koska polku ei kaikin osin ole merkitty ja näemmä lammasaitojakin joudutaan ylittelemään. Kiertämisen menee kolmisen tuntia ja korkeuseroa löytyy 150 m. Täytyy sanoa, että spectacular ei kuulosta hullummalta. Voihan sitä ottaa selvää millä osalla reittiä on mitäkin. Ehkäpä parkkipaikalta voi käydä pienemmän pyrähdyksen Krisuvikin spektaakkeleita ihailemassa.
Þingvellirissä (47) , Euroopan ja Amerikan välissä, Islannin demokratian kehdossa onkin sitten helppo kävellä. 2-2½ h (30 m korkeusero) selkeästi merkittyä, tavalliselle turistille sopivaa reittiä.
Glúfrafossin putousta (5) pääsee ihailemaan vain jos viitsii taapertaa pientä jokea pitkin kurkkaamaan solan taakse. Koko retkeen menee vain tunti ja paikka on näpsästi Ring Roadin varrella. Myös Seljalandsfloss on tässä lähellä. Kuulostaa kivalta virkistäytymispaikalta, jos vaan tarkenee.
Kirkjubaejarklausturin (9) reitti on ensin jyrkkä, mutta sitten oikein miellyttävä. Näkymät on hyvät. 1½ tunnin reissu.
Skaftafellin kansallispuistossa on parikin helppoa reittiä (10, 11). Puolentoista tunnin patikonteja molemmat. Toinen niistä on jäätikön reunalla. Jäätikkö ei tosin välttämättä ole niin huikea kuin jäätiköt voivat olla. Se kun on vulkaanisen tuhkan mustaama. Svartifossin putous näyttää kauniilta. Skaftafellista löytyy muuten myös koivikkoja. Vaikeamman vaellusreitin (12)varrelta tosin (3½ h, 200 m).
Jökulsárlón (14) on tosiaan pakko nähdä. Rothers kertoo se on "one of the most beautiful experiences in Iceland", mutta varoittaa hyökkäilevistä lokeista erityisesti järven itäisellä rannalla (!). Lounaisrannan tsekkaaminen kestää 3½ h, itäisen 3 h. Jos meinaan kävelee koko reitin loppuun saakka ja takaisin. Parkkipaikka on keskellä.
Hallormsstrathur (16) on siitä erikoinen vajaan tunnin islantilaiskävely, että se tapahtuu metsässä. Parin tunnin Hengifoss-kiekkakin (17) voi olla ihan kiva, joskin sillä joutuu ylittämään pienen puron.
Myvatnista ja sen pohjoispuolen seuduista myöhemmin... Siellä tosiaan riittää nähtävää! Minusta näyttäis siltä, että siellä pohjoisessakin kannattaisi tehdä mutka. Nipistetään aikaa vaikka muualta, jos tuntuu että Myvatn ei anna periksi.
Jos haluaa tsekata Akureyrin etäältä, voi kävellä Súlurin (34) huipulle. 4½ tuntia, kilsan verran korkeuseroa. Käynee jonkinlaisesta kuntoilusta jo. Luntakin löytyy usein sen verran, että voi harkita pyllymäen laskemista alas. Kuvassa tosin on ihan kesäistä, joten tiedä sitten kuinka pitkälle kevääseen moinen on mahdollista.
Eldborgin(44) lähellä voi tehdä parin tunnin retken Snorrastathirin kraaterille ja vielä ennen Reykjavikia löytyy Hraunfossar (45), jossa voi jalotella tunteroisen. Upeaa nähtävää tarjoaa myös Islannin suurin putous, Glymur (46), mutta reittiä kuvataan vaativaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti